Kesä on ovella, ja on aika nauttia sen lämmöstä, vaikka tätä kirjoittaessa ulkona tulee vettä kuin aisaa. Joka tapauksessa InFlown ensimmäinen vuosi on takana ja tulevaisuus näyttää aina vain paremmalta. Harrastuksesta puolitosissaan lähtenyt toiminta on ottanut tuulta siipiensä alle ja InFlown merkittävimpiä asiakkaita ovat tällä hetkellä Kuopion ja Varkauden kaupungit, Karelia-Upofloor ja Kuopion kesäyliopisto joitakin mainitakseni.

Tulevaisuus näyttää siis hyvältä, ja Savon suunnallakin ollaan heräämässä yhteisöllisyyden kutsuun. Kiitokset tästä kuuluvat toki asiakkaille, jotka toivottavasti ovat saaneet sitä mitä ovat halunneet, sekä verkostolle.

Verkostoista puheen ollen on allekirjoittaneesta tullut osa helsinkiläisen MEMEgroup Oy:n maanlaajuista konsulttiverkostoa. MEMEgroupilla on nyt valtakunnallisessa mittakaavassa yhtään kehuja säästelemättä paras ja maantieteellisesti levittynein konsulttiverkosto ja InFlow on ylpeä ollessaan osana tätä kollaboraatiota. Nykyisiin asiakkuuksiin tämä ei vaikuta millään tavalla, ja uusia asiakkaitakin InFlow hankkii entiseen malliin

InFlow on verkostoitunut toimija ja haluaa MEMEgroupin verkoston ohella palvella asiakkaitaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti yhden oven periaatteella. InFlow tarjoaa osana palveluitaan osin yhteistyössä muiden yritysten kanssa muun muassa markkinoiden parhaita analyysi- ja seurantapalveluita, verkkosivuja ja muun muassa JoinMeTube-konseptia, joka on tutustumisen arvoinen. Kaikissa sosiaaliseen mediaan ja verkkoviestintään liittyvissä tarpeissa voi siis ottaa yhteyttä yhteen ja samaan paikkaan.

Vielä mainittakoon, että vielä ennen juhannusta InFlow uusii hieman viestinnällistä sanomaansa, ja kotisivujen päivitystä on tulossa lopummalla kesää.

Hyvää kesää!

Kävin mielenkiintoista keskustelua InFlown Facebook-sivulla jakamastani Katinhännän tekstitoimiston Niko Peltokankaan blogi-kirjoituksesta. Niko käsitteli bloggauksessaan sitä, kuinka Hesburger ei ole ymmärtänyt paikkatietopalvelu Foursquaren perimmäistä merkitystä.

Keskustelu virisi siitä, kannattaako sosiaalisessa mediassa yrittää, jos ei ole asiantuntija, vai onko parempi jättää yrittämättä, jos kuitenkin tehdään jotain väärin. Pasi Molkoselkä totesi, että lienee parempi kuitenkin yrittää, sillä eihän voi onnistua, jos ei yritä. Hyvä pointti. Ei sosiaalista mediaa nyt liikaa yrityksissä Suomessa käytetä.

Hieman toista näkökulmaa keskusteluun toi Jesse Soininen, joka totesi, että Hesburger tukeutuu Foursquaressa vanhoihin piintyneisiin toimintatapoihin, toisin sanoen mainostamiseen vuorovaikutuksen asemesta.

Suomessa somea pidetään yhä jonain peikkona, joka on pakko, koska ”kaikki ovat siellä”. Ja totta kai Facebook-sivun tai Foursquare-venuen kuka tahansa voi perustaa. Voihan sen homman nakittaa vaikka kesätyöntekijälle, kun nyt kesäkin on tulossa.

Tosiasia on, että sosiaalinen media ei ole ilmainen eikä erottuminen ole edes helppoa. Näkyvyyden rakentaminen vaatii vaivaa, tietoa ja aivoperäistä työskentelyä. Peruslähtökohtana ”someen mukaan menemiselle” ei tulisi olla ”pakko” eikä yritys-erehdys-metodikaan välttämättä aiheuta kuin huvittunutta myötähäpeää.

Menestyminen ei vaadi rahaa, toisin kuin perinteisessä push-markkinoinnissa. Sosiaalisen median menestystarinoita löytyy Suomestakin, niistä ei vain huudella, koska ne eivät ole miljoonien eurojen onnistumisia. Onnistuminen voi olla pienempikin – kannattava se on, kun ROI on positiivinen.

Sosiaalisen median menestystarinat kumpuavat aidosta osallistumisesta, halusta palvella asiakkaita ja olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan – eli siis suomalaisittain mielestäni kuitenkin melko suuresta asennemuutoksesta. Vai miten on?

Kuva on julkaistu Flickr:ssä Creative Commons-lisenssillä käyttäjältä Phillie Casablanca.

Sosiaalinen media ei ole edelleenkään yhtä kuin pelkkä Facebook, mutta Facebookissa on noin 1,9 miljoonaa suomalaista käyttäjää. Maailmanlaajuisesti käyttäjiä on jo yli 500 miljoonaa. Lisäksi esimerkiksi blogeja lukevat nekin, jotka eivät varsinaisesti ole somessa rekisteröityneinä käyttäjinä. Myös keskustelufoorumit pitävät pintansa, sillä Suomen suosituimman keskustelusivuston, Suomi24.fi:n, keskusteluissa on palvelun tilaston mukaan yli 54 miljoonaa viestiä – suunnilleen saman verran, muuten, kuin on arvioitu kirjoitettavan uusia Twitter-viestejä päivässä maailmanlaajuisesti.

Ottaen huomioon nämä luvut, on mielenkiintoista, kuinka niin monet yritykset epäröivät, onko heidän tarpeen olla mukana sosiaalisessa mediassa: ei siitä ole meille hyötyä, ei meidän palveluita etsitä netistä, meillä on niin vanha asiakaskunta… Kuitenkin jo pikainen googlaus kertoo, että näistäkin yrityksistä ja tuotteista on liikkeellä tweetejä, keskusteluketjuja ja bloggauksia. Ai, miten niin ei kannata olla mukana?

Tyytyväiset asiakkaat kannattaa sitouttaa ja pyrkiä syventämään näin hyviä asiakassuhteita. Tyytyväiset asiakkaat vievät parhaimmillaan viestiämme eteenpäin. Tyytymättömät asiakkaatkin kertovat kaunista kieltään: hehän kertovat meille, mitä me teemme väärin. Sosiaalinen media mahdollistaa heidän löytämisensä. Ja kun me ollaan mukana keskustelussa, me voidaan vaikuttaa ja pyrkiä auttamaan näitä asiakkaita: me vastaamme reklamaatioon, jota ei ole edes tehty!

Turha avoimuuteen liittyvä epäröinti kannattaa unohtaa, jos osallistuminen on siitä kiinni. Joka tapauksessa yrityksistä ja tuotteita käydään keskustelua somessa, olivat ne siellä itse mukana tai eivät. Minä näen avoimuuden sitä paitsi niin, että tulevaisuudessa epäeettisesti, muutoin kyseenalaisesti tai ylipäänsä ei-asiakaslähtöisesti toimivat yritykset eivät pärjää. Kuluttajien valta kasvaa osin sosiaalisen median vaikutuksesta niin suureksi, että yritysten on vastattava kuluttajien vaatimuksiin tai hävittävä. Avoimuus ei ole enää valinta, vaan edellytys.

Eikä avoimuuttakaan tule nähdä mörkönä. Nythän me voidaan näyttää koko maailmalle, miten hyvin me meidän asiakkaita palvellaan.

Kuva on julkaistu Flickr:ssä Creative Commons-lisenssillä käyttäjältä alancleaver_2000.